Sosialidemokraateille tärkeää:

  • Työ
  • Oikeudenmukaisuus
  • Heikoista huolehtiminen
  • Rauha ja solidaarisuus

12.12.2011

Huovinen: Hyvinvointipalvelut pirstaloituvat liikaa

Huovinen 4.12. Keskisuomalaisessa: Hyvinvointipalvelut pirstaloituvat liikaa

 

Kansalainen soitti. Hän oli äitinsä asialla ja kyseli kummastuneena, kenen pitäisi auttaa ikäihmistä suoriutumaan erilaisten palveluntarjoajien ja palvelusetelien seassa? Rouva oli huolissaan ihmisten oikeusturvasta, tiedonsaannista, vanhuuden hoivan tasosta ja erilaisten palvelumaksujen yhdenmukaisuudesta. Aiheellisia kysymyksiä.

 

Hyvinvointipalvelujen kenttä on viimeisten vuosien aikana pirstaloitunut voimakkaasti. Kunnat ovat kilpailuttaneet, ulkoistaneet ja yksityistäneet – osin taloudellisen, osin toiminnallisen pakon edessä: ulkoistettujen palvelujen hinta on uskottu omaa tuotantoa halvemmaksi ja joissakin kunnissa virkoihin ei kerta kaikkiaan ole löytynyt pätevää henkilökuntaa. Molemmat perustelut ovat sinänsä ymmärrettäviä, mutta kuka valvoo palvelujen käyttäjän, asiakkaan, kansalaisen etua?

 

Yksityisten palvelujen halpuus ja tehokkuus on usein kuultu mantra. Mutta ovatko yksityiset ja ulkoistetut palvelut sitten tehokkaita ja edullisempia kuin kunnan tuottamat palvelut? Johtava ylilääkäri Kati Myllymäki esitteli kiinnostavan tutkimustuloksen vuonna 2010. Sen mukaan kokonaan yksityisille palveluntuottajille ulkoistetut terveysasemat tuottavat jopa 38 prosenttia vähemmän palveluja kuin saman kunnan omana tuotantona toimivat terveysasemat. Tämä tutkimus toteutettiin yhden kunnan alueella, mutta monet kuntapäättäjät vahvistavat saman asian. Lisäksi ulkoistetut palvelut johtavat erikoislääkärikäyntien kasvuun, koska lääkärit – usein nuoret ja kokemattomat, jotka eivät tunne potilaitaan – pelaavat varman päälle.

 

Ruotsissa yksityisten yritysten osuus hyvinvointipalvelujen tuotannossa on kasvanut nopeasti. Syyskuussa siellä julkaistiin kohua herättänyt raportti (Konkurensens konsekvenser), jossa arvioitiin, että yksityistämisen myötä hyvinvointipalvelujen laatu ei ole parantunut ja eikä tuotanto tehostunut. Raportissa muun muassa todetaan, että palveluyritykset ovat tehneet omistajilleen suuria voittoja ja voiton maksimointiin liittyy riski siitä, että voitot kasvavat laadun kärsiessä. Raportti peräänkuuluttaa säätelyn eli lainsäädännön ja valvonnan lisäämistä.

 

Valelääkärikohu on nostanut julkiseen keskusteluun valvonnan ja sen, miten hyvin tiedämme, ketkä meitä hoitavat. Pääministeri Kataiselta kysyttiin haastattelutunnilla, ovatko valelääkärit päässeet huseeraamaan, koska terveydenhuoltoa on vauhdilla ulkoistettu ja yksityistetty. Pääministerin mukaan valelääkäreitä on toiminut niin yksityisellä kuin julkisellakin puolella eikä hänen mukaansa ole aihetta syyttää tapahtuneesta yksityistämistä. Näin varmasti onkin. Kuitenkin pitää kysyä, eikö erilaisten yksityisten palveluyritysten suuri määrä yhdistettynä palveluseteliviidakkoon ole lisännyt viranomaisten työmäärää? Ja eikö tästä voida vetää se johtopäätös, ettei valvonta ole pysynyt rivakan hyvinvointipalvelujen kehityksen perässä ja siksi on sattunut nyt nähtyjä virheitä?

 

Rahaa tarvitaan varmasti myös valvonnan sujumiseen, mutta keskeisin haaste on saada riittävät resurssit itse hyvinvointipalvelujen kehittämiseen. Väitän, että ulkoistamiset ja palvelusetelit ovat monimutkaistaneet palvelujärjestelmäämme tarpeettomasti kansalaisen kannalta. Siksi nyt olisi otettava aikalisä palvelujen ulkoistamisen jatkamisessa sekä palvelusetelijärjestelmän laajentamisessa. Tarvitaan laaja ja perusteellinen arvio tehtyjen ratkaisujen vaikutuksista kansalaisille, kunnille, valtiolle ja valvontajärjestelmälle. Muuten meillä on kasvava joukko minulle soittaneen rouvan kaltaisia kansalaisia, jotka ovat aiheellisesti hämillään hyvinvointipalvelujen sekamelskasta.

 

Susanna Huovinen

 

Kirjoittaja on SDP:n kansanedustaja Keski-Suomesta